Varmennettu tieto
Luvut eivät ole ristiriidassa
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa 15–74-vuotiaita oli elokuussa 2026 yhteensä lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Työvoimaan kuului kuitenkin 30 000 ihmistä enemmän. Työllisiä oli 34 000 enemmän ja työttömiä 5 000 vähemmän. Pyöristysten vuoksi osat eivät täsmää aivan yhteen tuhanteen asti.
| Ryhmä | Elokuu 2025 | Elokuu 2026 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Työvoima | 2 860 000 | 2 890 000 | +30 000 |
| Työlliset | 2 594 000 | 2 628 000 | +34 000 |
| Työttömät | 267 000 | 262 000 | −5 000 |
| Työvoiman ulkopuolella | 1 305 000 | 1 276 000 | −29 000 |
Alkuperäislähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2026, elokuu ↗
Mitä tästä voidaan päätellä?
Suurin nettomuutos tapahtui työvoiman ulkopuolella
Lukujen perusteella luontevin selitys työllisten määrän kasvulle on se, että aiempaa useampi ihminen kuului työvoimaan. Erityisesti miesten luvut tukevat tätä: työllisiä miehiä oli 32 000 enemmän ja työvoiman ulkopuolella olevia miehiä 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien miesten määrä pysyi lähes ennallaan.
Mahdolliset selitykset – ei varmistettu henkilövirta
Työvoiman ulkopuolelta voi tulla töihin monta reittiä
Työvoiman ulkopuolella oleva ei ole Tilastokeskuksen määritelmässä työllinen eikä työtön tutkimusviikolla. Ryhmään voi kuulua esimerkiksi opiskelijoita, eläkeläisiä, varusmiehiä, omaisia tai lapsia hoitavia, sairauden vuoksi sivussa olevia sekä ihmisiä, jotka eivät ole hakeneet aktiivisesti työtä.
Siksi koulutuksesta suoraan työhön siirtyminen on yksi täysin mahdollinen selitys. Samoin henkilö voi ottaa vastaan työn ilman, että hän on sitä ennen täyttänyt työvoimatutkimuksen työttömän määritelmän. Elokuun julkaisu ei kuitenkaan erittele näitä siirtymiä, joten niiden osuuksia ei voi tämän aineiston perusteella nimetä.
Tilastokeskuksen asiantuntija on nostanut mahdolliseksi taustatekijäksi miesvaltaisten teollisuus- ja rakennusalojen piristymisen. Kyse on asiantuntijan tulkinnasta, ei aineistossa todistetusta yksilötason siirtymästä.
Rekisteriviive
Viive työvoimatoimiston rekisterissä ei selitä valtakunnallista otsikkoa
Valtakunnallinen 34 000 työllisen lisäys tulee työvoimatutkimuksesta, ei työttömien työnhakijoiden rekisteristä. Työlliseksi lasketaan tutkimusviikolla vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa varten työskennellyt henkilö sekä tietyin ehdoin tilapäisesti työstä poissa ollut henkilö. Siksi työvoimatoimiston rekisterin päivitysviive ei ole tämän luvun keskeinen selitys.
Määritelmä: Tilastokeskus, työllinen ↗
Työn määrä
Työtunnit eivät vielä vahvista elokuun käännettä
Tuorein työtuntitieto koskee vuoden 2026 toista neljännestä eli huhti–kesäkuuta. Työllisten tekemien työtuntien määrä oli silloin 1 011,9 miljoonaa tuntia, mikä oli 1,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla työllisiä oli neljänneksellä keskimäärin 29 000 vähemmän.
Elokuun henkilömäärää ja toisen neljänneksen työtunteja ei pidä esittää saman ajankohdan mittareina. Elokuun kasvu voi olla käänteen alku, mutta tehty työmäärä varmistuu vasta myöhemmistä neljännesvuositiedoista. Lisäksi elokuun työllisten määrän virhemarginaali on ±32 000, lähes yhtä suuri kuin 34 000 henkilön vuosimuutos.
Alkuperäislähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2026, 2. vuosineljännes ↗
Forssa
Valtakunnallinen käänne ei vielä näy Forssan rekisteriluvuissa
Forssan luvut tulevat KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta. Se on rekisteritilasto ja mittaa eri asiaa kuin Tilastokeskuksen otospohjainen työvoimatutkimus. Forssassa työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa 981, eli 24 enemmän kuin vuotta aiemmin.
| Ryhmä | Elokuu 2025 | Elokuu 2026 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Työttömät yhteensä | 957 | 981 | +24 |
| Miehet | 572 | 560 | −12 |
| Naiset | 383 | 421 | +38 |
| Alle 25-vuotiaat | 111 | 123 | +12 |
| Yli 50-vuotiaat | 362 | 363 | +1 |
| Pitkäaikaistyöttömät | 349 | 443 | +94 |
| Avoimet työpaikat | 49 | 41 | −8 |
Forssan merkittävin heikennys on pitkäaikaistyöttömyys: määrä kasvoi 94 henkilöllä eli noin 27 prosenttia. Miesten työttömyys väheni, mutta naisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien luvut nousivat.
Alkuperäinen kuvio
Pitkäaikaistyöttömyys Kanta-Hämeessä
Alla on Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alkuperäinen kuvio. Jos selain ei näytä pdf-sivua, avaa lähde linkistä.
Alkuperäinen kuvio: pitkäaikaistyöttömät kuukauden lopussa, Kanta-Häme. Lähde: KEHA-keskus / Työnvälitystilasto, Kanta-Hämeen työllisyyskatsaus elokuu 2026, sivu 6.
Avaa alkuperäinen työllisyyskatsaus ↗Johtopäätös
Käänne on mahdollinen, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu
Elokuun luvuissa on myönteinen signaali: työvoimaan kuului enemmän ihmisiä ja työllisten määrä kasvoi. Samalla yhden kuukauden vuosimuutoksen epävarmuus on suuri, tuoreimmat työtunnit olivat laskussa ja Forssan rekisteriluvut ovat yhä heikot. Vahvempi johtopäätös vaatii usean seuraavan kuukauden kehityksen sekä kolmannen neljänneksen työtunnit.